Moikka,
istun täällä hiljaisessa kodissa ja mietin, mikä elämässä nostaa hymyn huulilleni. Viimeaikoina on ollut rankka ajanjakso ja välillä on tuntunut, että mistä ihmeestä repiä energiaa taas uuteen päivään ja uuteen tehtävään. Aina ei elämä ole pelkkää auringonpaistetta.
Mutta sitten nousee mieleen ihanat pienet asiat, lapsen hymy ja innostus, asiakkaan kannustavat ja positiiviset kommentit, hyvä palaute, että teen jotain ainakin oikein. Kun oikein väsyttää, on tärkeää muistaa myös unelmoida. Miettiä asioita, joiden odottaminen tuo elämään pilkettä. Eilen illalla makoilin sängyssä ja ajattelin, että on 2 asiaa, jotka aina, ihan aina, tuovat hymyn huulilleni.
Näistä ensimmäinen on Alanya. Kutsun sitä aina kodikseni ulkomailla. Asuin nuorena Alanyassa, Turkissa, muutamat vuodet ja ne olivat huikean ihanaa aikaa. Rakastan sitä maata, kulttuuria ja niitä ihania avoimia ja ystävällisiä ihmisiä. Kuten olen aiemminkin kirjoitellut, suurin unelmani on saada sieltä kakkoskoti, jonne voisin aina välillä paeta suomalaisen elämän hektisyyttä.
Viime vuosina olen aivan liian harvoin päässyt sinne ja nyt kun tuntuu, että on pakko ottaa pieni loma, rentoutuminen, jaksaakseen taas, ainut vaihtoehto mielessäni oli Alanya. Pelkkä ajatus siitä, että matkaa kohti Helsinki-Vantaan kenttää, istahtaa koneeseen mieli täynnä odotusta, bussimatka kentältä Alanyaan, Kalen valot ja kotoisat maisemat.. aahh.. Hymynkare nousee huulilleni väistämättä. :) :)
Yrittäjänä ei ole niin helppoa lomailla. Yrittäjät eivät saa lomarahaa tai 4viikon kesälomia. Jos olet poissa töistä, se on aina tulonmenetys. Mutta nyt olen päättänyt olla välittämättä siitä, koska oma jaksaminen on suurin pääomani tällä hetkellä. Joten lähden Alanyaan lataamaan akkujani, ihan pian :) Ihanaa nähdä ystäviä, joita ei ole taas muutamaan vuoteen tavannut!! En malta odottaa!!
Niin ja se toinen asia, joka aina, ihan aina, tuo hymyn huulille, on Elvis <3 Heh! Eilen illalla rankan työviikon jälkeen kiristelin hampaitani ja en vain osannut relata. Sitten huomasin Teemalla tulevan Elvis on Tour -taltioinnin, jota aloin katsomaan, ja tuntui, että samalla hetkellä koko kroppa rentoutui ja oli pakko lähteä nukkumaan ;) Hymynkare huulilla.
Tallensin ohjelman ja jatkoin heti aamulla, samalla touhuten sunnuntain brunssia ja kotihommia. Olen siis vannoutunut Elvis fani, mutta pitkään aikaan en ole kaivanut vanhoja levyjä kaapista kuunneltavaksi. Nyt tähän on tehtävä muutos, jos se tekee näin hyvän olon! :)
Onko muuten kuinka moni vielä kirjoitellut niitä Arjen onnea ja unelmia -juttuja, joista tein postauksen alkuvuodesta. Minulla purnukka on ollut kovassa käytössä ja sitä on varmasti hauska lueskella vuodenvaihteessa. Tästä pääset tutustumaan tähän aiheeseen, KLIK!
Tällaisia ajatuksia mielessäni siis jatkan sunnuntain viettoa, kahvittelijoita tulossa pian ja pojalla yhdet kaverisynttärit. Jos sillä aikaa vaikka ehtisi luontoon kävelylle, se teki viimeksi niin hyvää :)
Ihanaa sunnuntaita kaikille ja muistakaahan unelmoida!
Mäkin aloin juuri kirjoittamaan omaan blogiini päivitystä omista pienistä iloistani. Minulla ne pienet ilot löytyvät hyvinkin läheltä...omasta arkisesta elämästä.
VastaaPoistaKiva kuulla, että pääset pian lataamaan akkujasi sinulle tärkeään paikkaan! Hieno juttu!
Kyllä elämässä tosiaan pitää muistaa myös ne pienet ilot ja arjen onnet :) Täytyykin piipahtaa taas vastavierailulla blogissasi!
PoistaHauska lukea, nämä sisustus blogit vie niin mennessään :) Pitäis varmaan itsekkin kokeilla kirjoitella... Eikä aina stalkata muiden ;)
VastaaPoistaSuosittelen :) Aikaahan tämä vie, mutta toisaalta on samalla itsellekin kuin päiväkirja. Ja siis, stalkkausta vartenhan blogit on keksitty, joten jos ei itse halua kirjotella, niin ihan vaan reilusti stalkkailee ;)
Poista